tai tältä.
Pukeuduin ihan siisteihin vaatteisiin totta kai silloinkin, ehjiin ja puhtaisiin, koska se on aina kuulunut meillä tapoihin. Tyylillisesti ne vain olivat muita kolme vuotta jäljessä. Kävelin koulun käytäviä lenkkareissa (eikä siinä muuten mitään, mutta ne ei olleet uudet ja puhtoiset vaan muutamalla lenkillä käyneet, vähän jo tummuneet). Korkokengät oli ihan outo käsite, ja kaikki koulun juhlat tallustelin jossain tasapohjaisissa kengeissä. En käyttänyt mitään meikkejä. Talvet häpesin pihakengissä, kun kaikilla muilla oli hienot saapikkaat - en vaan osannut pyytää semmoisia, totta kai olisin saanut sellaiset.
Jossain vaiheessa se muuttui, aloin itse tiedostaa että voisi ehkä tehdä asialle jotain ja vähitellen tein. Yhdeksännellä luokalla ostin ensimmäisen ripsivärini ja käytin sitä sitten joka päivä, kun se oli niin hienoa. Muutenkin tyylini oli jo kehittynyt parempaan suuntaan - yksi iso asia siitä tosin puuttui. En ollut tarpeeksi rohkea pukeutumaan omaperäisesti, mutta onneksi nyt on sitäkin!
Nykyisin pukeudun mielestäni kivasti. En häpeä koulun käytävillä vaatteitani, ja joskus kopistelen jopa korkokengillä. Hameiden käyttö on lisääntynyt (jesjes) ja rohkeus muutenkin. Sitä ripsiväriä ei kyllä enää tule laitettua joka päivä, eikä oikeastaan mitään muutakaan. (siksi olenkin järkyttynyt nyt seiskalla olevasta pikkusiskostani, joka selittää miten joka aamu menee aikaa meikkaamiseen ja hiusten laittamiseen - pitäiskö mun myös? ei pitäisi) Kolme vuotta sitten en olisi uskonut olevani pukeutumisen kanssa tässä pisteessä - miten siis voisin nyt ennustaa, että miten pukeudun tulevaisuudessa?
Kuitenkin muutamia isompia perusasioita on helppo sanoa. Tulen varmasti hyödyntämään vanhemmiltani saatuja pukeutumisvinkkejä. Enemmän äidiltä, mutta myös isältä on tullut aiemmin mainitsemiani erittäin hyviä neuvoja, joita noudattamalla ei näytä mauttomalta - tyyli jokaisella on kuitenkin oma. Uskon siihen, että vaatekaapissa pitäisi aina olla muutama tietty vaatekappale, esimerkiksi musta pitkähihainen tai pikkumusta (no en nyt ihan omista mutta ehkä tulevaisuudessa!).
Taloudellisista mahdollisuuksista sitten. Mahdollisuuksiahan on ostella vaatteita normaaleista vaatekaupoista. H&M ja Seppälä ovat paikkoja, joista ostan toisinaan vaatteita, Lindexistä en juurikaan. Esprit, Vila.. kyllähän näitä on. En kulje Guessin vaatteissa ympäri vuoden, se kävisi liian kalliiksi, mutta eipä sille ole tarvettakaan.
Kirpputorit ovat silti muodostuneet tärkeimmäksi vaateostospaikaksi (tietyissä rajoissa totta kai, jotain asioita nyt vain on sellaisia että ne ostetaan kaupasta eikä käytettynä). En oikein edes jaksa enää käydä tavallisissa vaatekaupoissa (onneksi äiti jaksaa), vaan etsin vaatteita tosiaan mieluummin kirpputoreilta. Saa taatusti omaperäisempiä vaatteita, joita ei ole joka toisella vastaantulijalla. Hinta on yleensä kohtuullinen ja monenlaista tavaraa on mahdollista ostaa täysin käyttämättömänä!
Yllä näkyvät kengät ovat molemmat Lanttilasta, käyttämättöminä. Ruskeat maksoivat 8€, mustat 9,50€. Kannoin ne kassan kautta tyytyväisenä kotiin, ja laskeskelin samalla rahallista säästöäni. Aika paljonhan näissä pystyy säästämään!
Monessa aiemmassa (ainakin muutamassa) postauksessa olen maininnut, että "nyt tämä vaate muuten on Lanttilasta/Cetorilta". Ja niinhän se alkaa olla, kaikki pikkurahat vaihdan mieluusti ehjiin ja kauniisiin, rippusen verran omaperäisempiin vaatteisiin. tai kenkiin tai laukkuihin taitaitai
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti